Alin tarina

Olen 1983 syntynyt joensuulainen Turkin kurdi. Olen asunut Suomessa vuodesta 1993 lähtien. Muuttaessani Suomeen olin 11-vuotias, joten opittavaa riitti! Muutaman kuukauden kielikurssin jälkeen minut laitettiin suoraan normaaliin luokkaan 6. luokalle suomalaisten sekaan. Oleminen suomalaisten kanssa auttoi minua integroitumaan nopeasti maan tavoille. Jouduin toki tekemään enemmän töitä, mutta onnistumisen kautta tullut itseluottamus oli kaiken sen arvoista.

Heikosti Suomea puhuva isäni ei saanut töitä, joten hän heittäytyi ravintolayrittäjäksi ja muutimme Mikkeliin. Siellä yritystoiminnalla meni hyvin, mutta rasismi esti meitä viihtymästä, kun yleisesti meitä ei haluttu siihen aikaan, eivätkä edes viranomaiset voineet meitä auttaa.

Muutimme uudelleen sellaiseen paikkaan, missä ei ollut rasismia, mutta siellä taas yritystoiminta ei onnistunut isällä. Muutto oli taas ajankohtainen ja päädyimme Imatralle. Sielläkin oli rasismia runsaasti, mutta olimme jo kasvaneet lähes aikuisiksi, joten päätimme olla luovuttamatta rasismille tällä kertaa! Ravintolamme tuhopoltettiin ja sinä vuonna Imatra valittiin Suomen rasistisimmaksi kaupungiksi. Kiitos paikallisten ihmisten, saimme runsaasti henkistä tukea ja jäimme sinne. Vanhempani asuvat siellä vieläkin ja ovat osa kaupungin katukuvaa.

Perheyrityksessä ei voinut välttyä työelämään tutustumisesta. Pienten töiden kautta minusta tuli jo 13-vuotiaana pizzaleipuri. Kehittyvän kielitaidon vuoksi isäni joutui pyytämään minua mukaan tulkiksi asioidessaan viranomaisten kanssa. Muutaman vanhemmilleni tehdyn tulkkauskeikan jälkeen aloin tietää yhtä sun toista yritystoiminnasta. Jo 16-vuotiaana minulla oli kehittynyt niin hyvä kielellinen ja toiminnallinen kokemus yritystoiminnastamme, että minun ei enää tarvinnut toimia tulkkina isälle, koska pystyin vastaamaan jo suoraan kysymyksiin. Päätin ostaa yrityksen isältäni, koska minulla oli paljon kehitysideoita yritystoiminnasta.

Ostin yrityksen 18-vuotiaana ja onnistuin kasvattamaan yrityksen kolmeen toimipisteeseen Imatralla ja Haminassa. Edes starttirahaa minulle ei myönnetty, koska ei uskottu yritystoimintaan ja nuoreen ikääni.

Tuona aikana opiskelin lukiota ja sen jälkeen ammattikorkeakoulussa. Suoritin myös asevelvollisuuden 2003. Minulla ei kuitenkaan ollut vielä koulutustodistusta ja yritystoiminnan ohella se oli vaikea saada, joten luovuin yritystoiminnasta. Halusin valmistua koulusta, koska yrittäjäksi voi palata milloin vain, mutta kouluttautua en voi enää aikuisena!

Seppo Mustonen Toiminnanjohtaja, Joensuun Yrittäjät

Ali on Joensuun Yrittäjien hallituksen ensimmäinen maahanmuuttajataustainen yrittäjä. Aktiivinen ja aloitteellinen ja hyvin verkostoitunut.

Valmistuin vuonna kesäkuussa 2009 tradenomiksi Kouvolan ammattikorkeakoulusta kansainväliseltä linjalta ja heinäkuussa samana vuonna perustin Pizza Master -ravintolan Joensuuhun. Kehittyneen kielitaidon ja yrittäjäkokemuksen vuoksi minulle alkoi tulla monia maahanmuuttajia kysymään apua yksinkertaisissa asioissaan. Esim. Kelan lisätietopyyntöihin eivät voineet vastata ja Kela oli katkaissut tuet puuttuvan selvityksen vuoksi. Kielitaidottoman asiakkaan ei ollut mahdollista vastata lisäselvityspyyntöön ja perheen elämä joutui vaikeuksiin.

Kielitaitoisena se oli minulle pieni vaiva auttaa heitä, mutta heille se tarkoitti jopa ns. normaalin elämän jatkumista ja arkeen palaamista. Kun tällaisia tärkeitä kyselyitä kasvoi, jouduin palkkaamaan toisen henkilön yritykseeni, jotta voisin auttaa näitä ihmisiä. Näin syntyi Joensuun tulkkikeskus.

Maahanmuuttajat ovat löytäneet minut aina helpommin kuin heitä varten työskentelevät viranomaiset ns. puskaradion tai muuten omien verkostojen ja suositusten kautta. Toimin pääasiassa suomalaisen viranomaisen ja maahanmuuttajan välillä tulkkina ja poistan epäselvät asiat. Joskus tulkkaus on myös kulttuuritulkkaamista, koska kaikissa tapauksissa ”maassa maan tavalla” -asenne ei toimi ja kulttuuriarvoja on myös huomioitava. Kun molemmin puolin kulttuuriarvoja tiedetään ja hyväksytään, yhdessä työskentely on paljon helpompaa.

Vuosien varrella olen saanut kuulla monenlaisen maahanmuuttajan kokemia ongelmia tai vastoinkäymisiä, joka on jättänyt jäljen kyseiseen henkilöön. Vastoinkäymiset ovat monella maahanmuuttajalla yhteneväisiä, mikä syntyy siitä, että ei tiedetä vastapuolen kulttuurisia tai uskonnollisia arvoja. Näistä ongelmista voidaan välttyä hyvin pienellä vaivalla, esim. olemalla avoimia eikä antamalla ennakkoluuloille tilaa ajatuksissamme.

Joensuun tulkkikeskuksessa työskentelee tällä hetkellä yli 300 asioimistulkkia ja kääntäjää yli 60:llä kielellä.

Saatujen kokemuksien kautta minusta on tullut asiantuntija asioissa, joihin moni maahanmuuttaja on törmännyt Suomessa, esim yrittämisessä tai kulttuuriasioissa. Tästä syystä toimin Intotalon maahanmuuttajavalmentajana ja -kouluttajana.

Alin Politiikka

Olen vuosien varrella kuullut niin monen maahanmuuttajan tai viranomaisen/suomalaisen kokemuksia toisistaan, että minulla on paljon tietoa asiasta. Maahanmuuttajan ja suomalaisen välille ei tarvita muuta kuin avoimuutta ja hyväksyntää siitä, että kaikki eivät ole samanlaisia!

Tämä kulkee molempiin suuntiin riippumatta siitä, että satumme asumaan juuri Suomessa. Kun saamme tämän asian hyväksyttyä, saamme Suomesta paljon paremman paikan asua niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin. Jos yksi suomalainen/virkailija kohtelee maahanmuuttajaa huonosti se ei tarkoita, että kaikki ovat samanlaisia. Jos joku maahanmuuttaja tekee rikoksen se ei tarkoita, että kaikki maahanmuuttajat ovat rikollisia!

Minä haluan auttaa ihmisiä (suomalaisia ja maahanmuuttajia) näkemään sen, mitä minä näen! Elämme hienossa ja hyvinvoivassa maassa. Edessämme olevien ongelmien (ikääntyminen, työvoimapula) yli pääsemiseksi tarvitsemme myös maahanmuuttajia Suomeen ja tänne tulevien maahanmuuttajien täytyy myös osallistua tämän yhteiskunnan tukemiseen. Tämä tarkoittaa, että heidän täytyy haluta tehdä työtä tämän yhteiskunnan eteen, mikä tarkoittaa, että heidän pitää pystyä näkemään tämä yhteiskunta omana. Heidän täytyy tuntea kuuluvansa tähän yhteiskuntaan, jotta antavat parhaansa. Tämä tunne ei synny, jos heitä ei pidetä tasavertaisina ihmisinä muiden kanssa. Meidän tulee muistaa yksi fakta: ihminen joka haluaa antaa kaikkensa, tuottaa paljon enemmän, kuin ihminen, jolta vaaditaan kaikki!

Pekka Nuutinen Toimitusjohtaja, Josek Oy

Esimerkillinen maahanmuuttaja, aktiivinen yrittämään itse ja auttamaan muitakin.

Tottakai tänne muuttavan henkilön tulee vastaavasti kunnioittaa täällä vallitsevia toimintatapoja. Tästä syystä työhön ja yhteiskuntaan perehdytys ja koulutus ovat avainasemassa. Otetaan esimerkiksi yritystoiminnan aloittaminen: Suomessa on runsaasti apua ja neuvontapalveluja aloittaville yrittäjille, mutta koska maahanmuuttajayrittäjä ei tiedä näistä toimintatavoista, nämä tiedot eivät saavuta häntä. Niinpä kyseinen maahanmuuttaja harrastaa yritystoimintaansa, niin kuin sille on opetettu omassa maassa, vaikka voisi tehdä sen niin kuin tässä maassa opetetaan.

Meidän tulee reagoida ajoissa tuleviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Suomen taloustilanne ei tule aina olemaan näin heikko, joten voisimme valmistautua tulevaan ikääntymiseen nyt, vaikka tällä hetkellä puhutaan paljon työttömyydestä. Myöhäinen reaktio aiheuttaa sen, että ei ehditä kouluttaa uusia maahanmuuttajia suomalaisuudesta, vaikka työosaamista heillä olisikin. Suomeen tulee ottaa runsaasti maahanmuuttajia, jotta he ehtivät opettelemaan Suomen tavoille ja oppivat arvostamaan sitä ja näkemään omana. Tämä ei tapahdu hetkessä, vaikka kuinka niin toivottaisiin. Toki tänne tulee myös vähemmän koulutettua kansaa, mutta sillä ei ole merkitystä, koska he ottavat pääasiassa niitä töitä, mitä suomalaiset eivät tee. Tarjonnan vähetessä työttömäksi jäävät suomalaiset voivat nauttia ilmaisesta koulutustarjonnasta ja kouluttautua helposti uuteen työhön, koska suomalaiselle se olisi kaikkein helpoin ja nopein mahdollisuus.

Minä olen joensuulainen maahanmuuttajayrittäjä ja olen kiitollinen saadessani olla osana tätä turvallista, tasa-arvoista ja kehittynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa. Haluan myös muiden maahanmuuttajien näkevän tämän kiitollisuuden ja mahdolisuuden. Minä myös haluan näyttää suomalaisille sitä, että hyvästä työstä kiittäminen tuottaa vielä parempaa tulosta, vaikka tekijä olisikin erilainen. Meidän täytyy hyväksyä, että olemme kaikki samassa veneessä.

Minä ajan maahanmuuttajien asioita ja autan heitä integroitumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Olen myös kulttuurineuvoja suomalaisille ja autan heitä ymmärtämään, että erilaisenakin voi olla hyväksi tälle yhteiskunnalle.

Tulen edistämään maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Yhdessä työskentely on paras kulttuurikoulu, siinä opitaan toisesta kulttuurista parhaiten. Joskus opetukset voi olla ikäviä, mutta niistä syntyy kokemuksia eikä niitä oppeja helposti unohdeta. Toisin kuin koulun penkillä opittuja tekstejä, koettu tapaus jää paljon paremmin mieleen kuin luettu tapaus.

- Ali Giray