Onko Eurooppa valmis, jos Turkista tulee uusi Syyria?

Kirjoittanut Ali Giray

Oct 30

Turkissa on tapahtunut paljon viime päivinä, kun presidentti Erdoganin hallituspuolue AKP* hävisi vaalit saatuaan noin 41% kaikista äänistä. Erdogan tarvitsi yli 50% kaikista äänistä muuttaakseen perustuslakia ja tehdäkseen itsestään uuden sulttaanin eli yksinvaltiaan Turkissa. Kurdipuolue HDP:n menestys noin 13%:n osuudella esti tämän yksinvaltiusunelman toteutumisen.

Nyt Erdogan syyttää kaikkia HDP:n kansanedustajia terroristeiksi tai heidän avustajiksi saadakseen lisää ääniä äärinationalistisilta turkkilaisilta. Toisin sanoen Erdogan on aloittanut sodan kansalaisten keskuudessa. Kurdien vahingoittamisesta tai tappamisesta ei tule seuraamuksia, eli missä tahansa päin Turkkia saa tällä hetkellä murhata ihmisiä. Tämän murhan oikeuttaa vain väite kurditerrorismista. Sama koskee poliiseja, jotka tappavat jatkuvasti siviilejä ja väittävät heidän olevan terroristeja. Viimeisin terrori-isku tapahtui Turkin pääkaupungissa, Ankarassa, mihin oli tarkoitus järjestää suuri rauhanmarssi. Jostain syystä kaksi itsemurhapommittajaa pääsivät Turkin parhaiten suojattuun pääkaupunkiin ja tappamaan yli sata ihmistä ilman kenenkään tietoa. Iskussa kuolleiden lisäksi on useita satoja haavoittuneita, joista osan tilanne on kriittinen. Lähes kaikki marssiin osallistuneet ihmiset olivat kurdeja tai rauhaa puolustavia turkkilaisia. Isku oli Turkin historian pahin terrori-isku. Kaiken lisäksi Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu ilmoitti suorassa TV lähetyksessä12.10.2015, että heillä on nimilista mahdollisista itsemurhapommittajista, mutta heitä ei tulla pidättämään ennen kuin he tekevät iskun. Osa ihmisistä ymmärsi kyseisen lauseen uhkauksena siitä, että iskut jatkuisivat, ellei AKP-puolue saa 400 edustajaa hallitukseen.

Edellinen vakava isku oli parin kuukauden takainen Surucin pommi-isku, jossa kuoli yli 30 nuorta. Iskun tekijöiksi ilmoitettiin terroristijärjestö ISIS. Tämän jälkeen kaksi poliisia teloitettiin koteihinsa ja heidän kuolemistaan syytettiin PKK:ta. PKK oli sopimuksen mukaisesti siirtynyt Turkin rajojen ulkopuolelle jo vuonna 2012 eikä ole tehnyt yhtään iskua Turkin puolelle siitä lähtien. Turkin hallitus syytti murhista kuitenkin PKK:ta ja Erdogan aloitti pommituksen Irakin puolella kurdilaisten kyliin sekä vuoristoihin. Näissä pommituksissa kuoli kymmeniä siviilejä. Sen jälkeen pommit käännettiin Turkissa oleviin kurdikaupunkeihin, koska PKK:n väitettiin saaneet paljon tukea tavallisilta kurdeilta.

Turkki on valtio joka on kerta toisensa jälkeen asettanut poikkeustilan ja julistanut ulkonaliikkumiskiellon. ”Kaikki kiellon aikana liikkuvat tapetaan”, sanoi muuan turkkilainen sotilas Silvanissa. He vaikuttaisivat olevan tosissaan niin sanoessaan, sillä ulkona liikkunut lehmäkin ammuttiin kuoliaaksi kadulla.

Kaikissa kunnissa, joissa julistetaan poikkeustila kuolee kymmeniä ihmisiä. Lähes kaikki ihmiset ovat siviilejä, mutta Turkin media väittää kaikkia kuolleita terroristeiksi tai terroristien vastaisissa taisteluissa kuolleiksi ihmisiksi. Esimerkiksi yksi terroristi oli 7-vuotias poika, toinen ”terroristi” oli 74-vuotias vanhus, joka lähti yhdeksännen poikkeustilapäivän jälkeen hakemaan lapsilleen leipää, luottaen siihen että vanhusta ei ammuttaisi. Viimeisimmät ”terroristit” tulevat Nusaybinista; pyjamassaan ollut 70-vuotias vanhus ammuttiin kotinsa ovelle. Pahinta tässä on se, että kukaan ei joudu vastuuseen tästä, eikä media tule koskaan kertomaan näistä asioista oikein. Olen itse seurannut Turkissa asuvien läheisteni sosiaalisia medioita sekä muita riippumattomia medioita ja tätä kautta olen saanut asiat tietooni.

Kaikissa poikkeustilakaupungeissa tiet suljetaan, kaikki puhelin-, internet- ja sähköverkostot katkaistaan ja tarkka-ampujille annetaan lupa ampua kaikkea mikä liikkuu. Kansalaisille syntyy hätä ja puute ihan perushyödykkeistä, kuten vedestä ja ruoasta. Kukaan ei pääse kyseisiin kaupunkeihin tekemään selvityksiä, ei edes ihmisoikeusaktivistit tai ruotsalaiset toimittajat. Cizre oli yksi niistä kaupungeista, jossa ulkonaliikkumiskielto kesti yli kaksi viikkoa. Sinne ei päästetty sisään edes kaupunginjohtajaa tai muita HDP:n kansanedustajia.

Turkissa on määrä järjestää uudet parlamenttivaalit marraskuussa. Näissä vaaleissa Erdogan on tuonut jatkuvasti julki sitä, että hän haluaa 400 kansanedustajaa parlamenttiin tai tällaisia levottomuuksia te tulette näkemään aina. Tällä hän viittaa viimepäivinä tapahtuneisiin murhiin ja yhteenottoihin Turkin kurdialueilla.

Myös median vapautta on rajoitettu paljon viime kuukausina. Kaikki puolueettomasti uutisoineet toimittajat ovat joutuneet vankilaan tai uhkailujen kohteiksi. Suurimpia mediataloja on uhkailtu sulkemisilla. Tästä johtuen Turkin suurimmissa kaupungeissa toimittajat ovat järjestäneet suuria mielenilmauksia lehdistövapauden puolesta. Pahinta kaikessa tässä on se, että edes kansanvälinen media ei kiinnostu asiasta tarpeeksi. Paras esimerkki median vapaudesta Turkissa oli se, kun suomalainen toimittaja Tom Kankkonen kysyi Turkin presidentti Erdoganilta median kyselytunnilla, ”kansalaiset pitävät teitä diktaattorina, oletteko te diktaattori?” Tähän Erdoganin vastaus oli suora katse omiin alaisiin ja kysyä mistä lehdestä tämä toimittaja on? Mikäli Tom Kankkonen olisi turkkilainen toimittaja, olisi hän todennäköisesti joutunut syytteeseen samalla tavalla, kuin monet muutkin toimittajat.

Turkin tuki ISIS:lle on jo lähes kaikkien ihmisten tiedossa, sillä Erdoganin ”humanitaarinen apu” nimellä lähettämät aseet paljastuivat kansalaisille. Erdogan on myös antanut ISIS-taistelijoille vapaat kulkuyhteydet Turkkiin. Viimepäivien murhissa on nähty useita Turkin sotilaita, jotka ovat samoja taistelijoita ISIS:n riveiltä. Sosiaalisessa mediassa liikkuu satoja kuvia ja videoita, joissa esiintyvät turkkilaiset ISIS:n taistelijat uhkailevat kurdeja.

Mikäli kansainvälinen media valitsee sivustakatsojan roolin ja antaa kaiken tämän tapahtua kurdeille Turkissa, kouluttamattomaksi jääneille sekä kauhussa eläville lapsille ja nuorille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin sympatia PKK:ta kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että PKK saa runsaasti taistelijoita riveihinsä ja jatkaa vastarintaansa Turkin valtiota kohtaan. Sota tulee pahenemaan Kaakkois-Turkissa ja tuhannet ellei sadattuhannet joutuvat pakenemaan sotaa. Tämä taas tarkoittaa vaikeuksia esim. Suomelle, missä kansainvälisen avun määrärahoja on vähennetty jatkuvalla syötöllä. Kaikesta huolimatta Suomen tulee nostaa kiintiöpakolaisten määrää auttaakseen myös Turkista sotaa pakenevia.

Turkissa on yli 20 miljoonaa kurdia, joita uhkaa sota ja turvattomuus. Joukossa on miljoonia lapsia, jotka ovat jäämässä ilman koulutusta. Kouluttamattomia lapsia on helppo ohjata ns. väärälle tielle. Lapsena jatkuvasti sotaa, sekasortoa, julmuuksia ja kuolemaa näkevien lasten ei voi odottaa kasvavan terveellisiksi yhteiskunnan jäseniksi. He elävät erittäin vaikean elämän, vaikka pääsisivätkin turvaan. He eivät tule unohtaman läheistensä kuolemaa silmiensä edessä, koska joku diktaattoriksi pyrkivä ei saanut 400 kansanedustajaa parlamentissa. Satojen ihmisten kuolema vallan tavoittelun tai vallassa pysymisen vuoksi on vain väärin!

*Lyhenteet

AKP: Oikeus- ja kehitys puolue (Turkkia hallitseva puolue)
HDP: Kansojen demokraattinen puolue (Kurdipuolue)
PKK: Kurdistanin työväenpuolue (vastarinta)

Kuvalähde: thierry ehrmann

Seuraa

Kirjoittaja

Ali Giray on joensuulainen yrittäjä. Hän toimii Joensuun yrittäjien varapuheenjohtajana ja maahanmuuttajien yrittäjäneuvojana.

(1) kommentti

Jätä vastaus